Toivo Kärki elää musiikissaan

Nilsiäläisten Kaikille rakkailleni -levy ja konsertti toi julki yksitoista ennenjulkaisematonta Toivo Kärjen iskelmää ja antoi hyvän läpileikkauksen mestarin koko myöhäistuotantoon.

Kulttuuriteko. Kärjen perinnön kunnioitus. Valtava, arvokas työ. Ainakin näitä määreitä vilisi mielessä lauantai-iltana Kuopion Musiikkikeskuksella, kun siellä kuultiin Toivo Kärjen (1915-1992) ennen julkaisemattomia sävelmiä.

Nilsiäläinen Marja-Liisa Kuosmanen sai aarteet laulettavakseen ja kunnioittaakin laulullaan Kärjen työtä.

Kuosmasen tulkinnat ovat herkkiä, ilmavia, tunteellisia ja valoisia, aivan kuten Kärjen laulutkin. Yksitoista ennen julkaisematonta sävellystä valittiin levylle, joka julkistettiin lauantaina.

Kärjen kuoltua arkistoon jäi satoja julkaisematonta kappaletta, joista valittiin Kaikille rakkailleni -levylle yksitoista. Mukana on jenkkaa, tangoa, foksia ja sanoittajina mm. Reino Helismaa, Juha Vainio, Kyösti Timonen ja Vexi Salmi.

Konsertissa kuultiin kaikki levyn sisältämät laulut, vietiin aitoon iskelmän tunnelmaan. Kappaleet on ansiokkaasti sovittanut kuopiolainen Martti Hautsalo.

Konsertissa säestyksestä huolehti orkesteri, jossa oli soittajina oli Kuopion kaupunginorkesterin muusikoita sekä konservatorion opettajia. Kapellimestarina toimi Jarmo Kaijansinkko. Konsertin juonsi ja kappaleiden taustoista kertoi Jouko Lehtolainen.

Miksi Kärjen tuotantoa sitten voi pitää erikoisena? Miten hänen tuotantonsa eroaa nykyiskelmistä? Hän ei tyydy helppoihin ratkaisuihin, jokainen sävelmä on harkittu, siinä on sanoma, tekstin ja sävelen harmonia on saumatonta.

Konsertissa esitetty videokooste levyn äänityksestä kuvasi Kärjen ratkaisuja. Monta kertaa hyvät soittajat toteavat: "Aika paha". Sävelkuvioissa on haastetta.

Vaikka Toivo Kärki ei itse sanoittanutkaan, saattoi säveltäjä puuttua kovalla kädellä sanoittajan teksteihin, jos ne eivät istuneet sävellykseen, Kalervo Kärki, Toivo Kärjen poika, kertoo. Myös tekstin sisältö oli Toivo Kärjelle tärkeää, hän saattoi korjauttaa sanoittajalla tekstiä, jos siinä ei hänen mielestään ollut sanomaa.

Kumpi oli sitten ensin, sävel vai sanat? Kalervo Kärki kertoo, että hänen isänsä kappaleet syntyivät monella tavalla. Esimerkiksi Kerttu Mustosen kanssa yhteistyö sujui usein niin, että Kärki lähetti sota-aikaan rintamalta sävellyksiä Mustoselle, joka sitten teki sanat.

Myöhemmin Kärjelle tuli postitse usein tekstejä, joihin hänen toivottiin säveltävän laulun.

Mutta oli kolmaskin tapa. Esimerkiksi Helismaan kanssa saatettiin työstää tekstiä ja melodiaa yhtä aikaa, saman pöydän ääressä.

Kalervo Kärjen mukaan Toivo Kärki oli säveltäjänä levoton, mieleltään aktiivinen. Taskussa Kärjellä oli lappuja, joihin hän kirjoitteli mieleen tulleita melodioita ja ideoita. Parhaat niistä päätyivät sävelmän pohjaksi ja Kalervo Kärki kertookin monessa kappaleessa olevan erotettavissa, mikä oli se alkuperäinen ideanpätkä ja mikä varsinaista raakaa sävellystyötä.

Arkistosta löytyneet sävellykset olivat enimmäkseen käsinkirjoitettuja pianonuotteja sointumerkkeineen. Siksipä tarvittiin sovittaja rakentamaan kappaleet esitys- ja levytyskuntoon. Martti Hautsalo otti haasteen vastaan ja on onnistunut siinä hyvin. Kärjen henkeä noudattaen ja sopivan jazzmaisella otteella on saatu aikaan hyvät kokonaisuudet.

Levyn alulle sysännyt kappale oli Sinä lahjoitit uuden kevään. Kuosmanen esitti sen Toivo Kärki -konsertissa Nilsiässä kaksi vuotta sitten, ihastui kappaleesen ja uskaltautui kysymään Kalervo Kärjeltä mahdollisuutta levyttää Toivo Kärjen ennenjulkaisemattomia sävellyksiä. Kappale onkin tavattoman kaunis, todellinen rakkauslaulu. Pauli Salosen teksti ja Kärjen sävellys muodostavat harmonisen kokonaisuuden.

Kaikille rakkailleni tuntui konsertissa ystävänpäivään erinomaiselta valinnalta. Espanjalaiset flamencorytmit toivat ryhtiä kauniiseen, herkkään kappaleeseen. Tekstin on kirjoittanut lieksalainen Kyösti Timonen, joka on tehnyt paljon yhteistyötä Kärjen kanssa.

Tango Ole mulle kevät rakkauden kasvaa alun herkästä kevään kuvauksesta suuriin tunteisiin. Kärki on onnistunut kuvaamaan tekstin herkkyyttä ja kauneutta ilman liikaa imelyyttä.

Myös Marja-Liisa Kuosmanen on ymmärtänyt herkkyyden ja imelyyden eron. Hautsalon sovitukset tukevat Kärjen ideaa. Juha Vainion tekstiin tehty Ajatus lähtee aaltojen mukaan on ihanan keinuttava, kaunis, vie ajatukset hiljaisten aaltojen myötä merelle.

Omaan korvaan mielenkiintoisimmalta tuntui sävelmä Kuuntelen tuulta, jossa teksti on samoin Juha Vainion käsialaa. Toivo Kärjen viehtymys jazziin kuuluu tämän kappaleen teeman kehittelyssä. Puhaltimet, liekö Hautsalon sovittamana, soivat tässä erinomaisesti. Dynamiikkaerot toimivat todella hyvin.

Konsertin perusteella voi sanoa, että levy sisältää monia mielenkiintoisia kappaleita. Ihme onkin, ettei niitä ole aiemmin esitetty. Näistä muutamat varmasti nousevat iskelmätaivaan tähtien repertoaariin ja tulevat hurmaamaan ihmisiä jatkossakin.

Myös Marja-Liisa Kuosmanen vakuuttaa kyvyillään. Ennenkaikkea ihastuttaa valoisa ääni, siinä on hymyä kuten Katri-Helenalla.

Kuosmanen myös uskaltaa mennä kappaleen sisälle ja etsiä sieltä sen syvimmän merkityksen. Sen hän sitten tarjoaa kuulijalleen hellästi ja elävästi.

Lähde: Iisalmen Sanomat 16.02.2004