Näitä lauluja ei ole ennen kuultu!

Nilsiän vesitornin huipulla, Kuosmasten kuuluisassa kodissa, ei pariin vuoteen ole juuri hiljaista hetkeä ollut. Kun vanhemmat, Marja-Liisa ja Matti Kuosmanen ovat iltaisin saaneet neljän lapsen katraansa nukkumaan, perheen äiti on jatkanut lauluharjoitteluaan tornin ylimmässä kerroksessa.

Yön hämärään ovat kaikuneet Kuosmasen kuulas ääni ja Toivo Kärjen laulut: tulista tangoa, foksia, jenkkaa – sävelmiä, jotka löytyivät Kärjen jäämistöstä ja joita suomalaiset eivät koskaan ole kuulleet.

Kahden viikon päästä iskelmäaarteet vuosikymmenten takaa soivat Kuopion musiikkikeskuksella, jossa Marja-Liisa Kuosmanen laulaa yksitoista Toivo Kärjen ennen julkaisematonta laulua.

Lista iskelmien sanoittajista lupaa paljon: Reino Helismaa, Junnu Vainio, Veksi Salmi, Chrisse Johansson...

Kuosmasta säestää 26 soittajan orkesteri. Mukana on Kuopion kaupunginorkesterin soittajia, sekä musiikkiopiston opettajia. Kapellimestari on Jarmo Kaijansinkko.

Historiallinen konsertti johdattaa kuulijat hetkittäin 60-luvulle, suomalaisen iskelmän kulta-aikaan. Välillä viivähdetään musiikillisesti 70- ja 80-luvullakin.

Konsertti on myös muhkea tietopaketti: ennen jokaista kappaletta yleisö kuulee taustatiedot sävellyksestä.

Konsertin yhteydessä julkistetaan Marja-Liisa Kuosmasen levy, jolla soivat kaikki yksitoista laulua Martti Hautsalon sovittamina. Levy on Kuosmasen ensimmäinen – ja suuren unelman huipentuma.

– Ajattelin pitkään, ettei niin suuri haave voi toteutua. Etten koskaan saa nimeä niin paljon, että sellainen kunnia osuisi kohdalleni, Kuosmanen, 39, huokaa.

Mikä sävel – mitkä sanat!

Marja-Liisa Kuosmasen suuri unelma liikahti kohti toteutumistaan kaksi vuotta sitten, kun Nilsiässä järjestettiin Toivo Kärki -konsertti. Ohjelmistoon kuului tuttujen ja rakkaiden laulujen lisäksi uusi laulu Sinä lahjoitit uuden kevään, jonka Toivo Kärjen poika Kalervo Kärki oli löytänyt isänsä runsaasta jäämistöstä.

Laulu sai Kuosmasen haukkomaan henkeään. Mikä sävel – mitkä sanat!

– Oli uskomatonta ajatella, ettei kukaan ollut levyttänyt niin huikeaa laulua.

Konsertin jälkeen Kuosmanen oli levoton. Muisto kauniista laulusta ei jättänyt rauhaan. Uteliaisuus lisääntyi Kuosmasen kuultua, että Kalervo Kärki oli löytänyt peräti 300 isänsä säveltämää ja julkaisematonta laulua.

– Keräsin rohkeutta ja lopulta uskalsin kysyä Kalervolta, olisiko mahdollisuutta saada laulaa löytyneitä iskelmiä.

Kuosmanen pelkäsi vastausta. Hän ounasteli, että arvokkaille lauluille etsitään nimekkäät esittäjät. Mutta Kalervo Kärki, Marja-Liisa Kuosmasen takavuosien kouluopettaja, innostui entisen oppilaansa ajatuksesta. Hän valitsi sävelmien joukosta Kuosmaselle 50 laulun nuotit.

– Vapisin jännityksestä, kun kävelin kotiin ne aarteet, lyijykynällä kirjoitetut nuottipaperit sylissäni. Tunsin aivan, kuinka historian siivet havisivat ympärilläni.

Kuosmanen valitsi sävelmistä 15 sopivalta tuntuvaa. Niistä yksitoista päätyi cd-levylle.

– Levy on minulle suuri asia. Olen iloinen siitä, että Kalervo luotti minuun.

Kuosmasen ilon ymmärtää. Moni artisti olisi kilvan levyttänyt rakastetun säveltäjän lauluja.

Musiikki vie murheen

Marja-Liisa Kuosmanen painottaa, että levy Kaikille rakkailleni on kulttuuriteko, ei tapa tavoitella taloudellista voittoa. Alusta alkaen sekin oli selvää, että levy tehdään ”luomumenetelmällä”.

– Ei syntetisaattoreita, vaan akustista musiikkia. Lisäksi levytimme samanaikaisesti musiikin ja laulun.

Kuosmanen toivoo, että laulut liikauttaisivat jotain kuulijoiden sydämessä.

Kuosmasen omia tunteita laulut ainakin koskettavat. Levyn nimikappaletta hän joutui harjoittelemaan kymmeniä kertoja, ennen kuin pystyi laulamaan sen loppuun asti itkemättä.

– Laulussa kerrotaan, kuinka monelle voi elämässään olla kiitollinen. Allekirjoitan jokaisen sanan, Kuosmanen sanoo ja herkistyy kyyneliin jo laulusta puhuessaan.

Laulu on hänelle ollut varhaisesta lapsuudesta tapa ilmaista tunteita.

– Olin 8-lapsisen perheen kuopus. Seuraava sisar oli kuitenkin minua yli seitsemän vuotta vanhempi. Asuimme Nilsiän Lehtomäessä, pienessä talossa. Olin paljon yksin, joten laulu oli oikeasti ystäväni.

– Laulu, ja musiikki ylipäätään, ovat minulle se juttu, jonka avulla unohdan murheen. Musiikin avulla pysyn ehyenä, Kuosmanen sanoo ja palaa kolmen vuoden takaiseen aikaan. Tuolloin hänen äitinsä menehtyi ja lähipiirissä oli muutakin ikävää.

Kuosmanen huomasi ensimmäisen kerran, ettei pysty surulta laulamaan.

– Mutta kuuntelin musiikkia, taukoamatta, koko ajan. Ja selvisin syvistä vesistä takaisin arkeen, elämään.

Vähän Katria, ja Korisevaa

Koskaan Marja-Liisa Kuosmanen ei ole ajatellut, että musiikista olisi hänelle ammatiksi asti. Takavuosina hän kävi Kuopion konservatorion popjazz-linjalla Tiina Niskasen opissa. Lisäksi hän on opiskellut Nilsiän korkeatasoisilla musiikkileireillä seitsemänä kesänä. Maija Hapuoja on koulinut tekniikkaa, Eija Ahvo ja Susanna Haavisto hioneet tulkintaa.

Eija Ahvon viimeisin kommentti muutaman vuoden takaa ei unohdu:

– Nyt olet valmis, hän oli todennut Kuosmaselle.

Kuosmasesta on sanottu, että hän on laulajana sekoitus Katri-Helenaa ja Arja Korisevaa. Kun kuuntelee Kuosmasen tulkintaa Kärjen sävellyksistä, on samaa mieltä.

– Tuollainen luonnehdinta mairittelee. Katri-Helena ja Koriseva ovat lempiartistejani.

– Mutta tiedän toki, että laulaminen on jatkuvaa opiskelua. Minulla on vielä pitkä tie kuljettavana.

Kuosmasen nimi nousi isommin julkisuuteen viime kesänä, kun hän voitti Vihreät niityt -laulutapahtumassa Toivo Kärki -laulukilpailun. Voitto poiki keikkakutsuja, mutta Kuosmanen vastasi osaan pyynnöistä kieltävästi.

– Laulan mieluimmin konserteissa, yksityistilaisuuksissa ja kesäisin lavoilla.

Teinirakkaus kantaa yhä

Marja-Liisa Kuosmanen laulaa paljon myös yhdessä puolisonsa kanssa. He kuuluvat KuKa-kvartettiin, jossa laulaa toinenkin nilsiäläinen pariskunta, Hanne ja Petri Karaksela. Kvartetin ohjelmisto liikkuu negrospirituaaleista Beatlesiin. Nelikko esiintyy ensi torstaina Kuopiossa Kirkkomusiikkipäivillä.

Miehestään puhuessa Marja-Liisa Kuosmasen herkkyys nousee jälleen pintaan.

– Se oli viides huhtikuuta 1979, kun Teddy and The Tigers soitti teini-iltamissa. Sieltä lähtien olemme pitäneet yhtä, Kuosmanen hymyilee teinirakkaudelle, joka on komeasti kestänyt 25 vuotta. Viime uutenavuotena Kuosmaset juhlivat 20-vuotishääpäiväänsä.

– Muistelimme, mitä alttarilla puhuttiin. Pappi ei kysynyt, rakastammeko myös vastamäessä. Hän kysyi, tahdommeko rakastaa. Siinä on iso ero. Jokaisessa parisuhteessa on kriisejä. Ratkaisevinta on, löytyykö tahtoa selvittää niitä.

Kuosmaset pyörittävät Nilsiässä loma-asuntojen vuokrausvälitystä, viestintä- ja kokouspalveluja tarjoavaa yritystään Tahkovahtia. Se työllistää kolmetoista henkilöä. Tytäryhtiöt Travel House Finland sekä Tahko 24 h työllistävät sesonkiaikana parikymmentä työntekijää.

Kuosmasilla on neljä lasta, ja musikaalisuus näyttää periytyneen: Dani, 13, Isa-Maria, 12, Teo, 10, ja kahdeksan ikäinen kuopus Helea ovat kaikki hyviä laulajia.

– Vaikka musiikki on kovin rakas asia, perhe on silti elämäni ehdoton ykkösjuttu, Marja-Liisa Kuosmanen sanoo.

Levyn Kaikille rakkailleni julkistamiskonsertti Kuopion musiikkikeskuksessa 14.2. klo 19. Levyn musiikki: laulu Marja-Liisa Kuosmanen, sovitukset Martti Hautsalo, soittajat: Roma Heiste, Michael Gillen, Terho Laitinen, Amanda Kiiski, Tapani Heiskanen, Jari Lehtosaari, Hanna Hautsalo, Tiina Pirinen, Martti Hautsalo, Pasi Horttanainen, Esko Hartikainen, Mikko Pasanen, Jarmo Hiekkala, Kai Seppänen, Marko Salmela.

Nilsiän ja Kuopion avioliitosta ei tullut mitään, mutta lauantai-iltana nilsiäläiset valtasivat kuitenkin suurella joukolla kuopiolaisen hengenelämän keskeisen linnakkeen, musiikkikeskuksen.

Bussilasteittain he olivat lähteneet kuuntelemaan ja todistamaan, miten heidän oman pitäjänsä ihmiset tekivät suomalaista kevyen musiikin historiaa ja loihtivat ilmoille yksitoista uutta iskelmää edesmenneen säveltäjämestari Toivo Kärjen jäämistöstä.

Musiikkikeskuksen suuri sali oli täpösen täynnä, ja yleisön joukossa oli myös kaikkien Nilsiän silmäätekevien lisäksi myös Kuopion tämänhetkinen kerma - naimakaupassa rukkaset saanutta korkeinta kaupunginjohtoa myöten.

Kaikille rakkailleni -konsertti oli samalla myös saman nimen saaneen uutuuslevyn julkistustilaisuus.

Kaikki nyt kuullut yksitoista kappaletta olivat ennenjulkaisemattomia ja poimittu siitä noin viidenkymmenen laulun nivaskasta, jonka säveltäjän nilsiäläistynyt poika Kalervo Kärki on saanut isänsä perintönä. Levy ei ole ihan mikä tahansa pikku juttu, vaan siitä on otettu 15 001:n kappaleen painos. Viimeinen levy on konsertin juontaneen kulttuuri- ja vapaa-ajansihteeri Jouko Lehtolaisen mukaan varattu sen solistille, Marja-Liisa Kuosmaselle.

Vuonna 1992 kuollut Toivo Kärki on tulkinnut suomalaisten tuntoja sävelin enemmän kuin kukaan muu. Tuhansien iskelmien miehen tyyli tunnetaan, hänen musiikkinsa on olennainen osa meidän jokaisen kotoista sielunmaisemaamme – oli sitten kyse niin rillumareistä kuin sielun pohjia kouraisevasta tangosta.

Saattaako yksi uusi levy, yksitoista vielä julkaisematonta iskelmää, muuttaa säveltäjämestarin kuvaa meidän mielissämme?

Kun Jouko Lehtolainen kyseli Kalervo Kärjeltä tämän tuntoja konsertin edellä, hän sanoi niiden olevan ”iloisen odottavat”. Kun mietti itse laulujen jälkeen, aploodien tauottua, mitä konsertista jäi päällimmäisenä mieleen, vastaus oli ehkä tämä: Saatiin hyvä läpileikkaus Toivo Kärjen erinomaisen monipuolisesta myöhäistuotannosta. Oli tangoa, valssia, beguinea, foxia ja oli myös jenkkaa, sitä 50-luvun kuulua rillumareita.

Kaikille rakkailleni oli ilman muuta onnistunut valinta konsertin ja levyn nimisävelmäksi, koska se espanjalaisen keinuvarytmisenä jäi myös soimaan parhaiten päässä konsertin jälkeen. Kauniit, puhuttelevat sanat on tehnyt lieksalainen Kyösti Timonen. Laulu valmistui vuonna 1983.

Yhdentoista laulun sanoittajina oli Timosen ohella koko Kärjen muukin vakiokalusto Reino Helismaata, Juha vainiota, Veksi Salmea, Pauli Salosta ja Tuula Valkamaa myöten.

Vuodelta 1964 oleva tango Pieni metsäruno oli Reino Helismaan viimeisiä sanoituksia. Samankaltainen testamentti on myös Junnu Vainion Ajatus lähtee aaltojen mukaan, joka on vuodelta 1979.

Tuntemattomin Kaikille rakkailleni -levyn sanoittajista on Olavi Polvi, jolta on tango Ole mulle kevät rakkauden vuodelta 1981. Kalervo Kärjen mukaan Polvi lähetti säveltäjälle paljonkin sanoituksia, joista vain harvoihin löytyi kuitenkin sävelmiä.

Toivo Kärki ei sanoittanut itse yhtään iskelmää, mutta oli hyvin tarkka muitten sanoituksiin nähden: pyysi tekemään kaiken aikaa korjauksia niin, että sanat varmasti istuivat sävelmään. Runon ruhtinaat eivät siitä onneksi pahastuneet, vaan esimerkiksi Veksi Salmi on kiitellyt jälkikäteen Kärkeä erinomaisesta koulutuksesta iskelmälyriikkaan.

Vaikuttavaa laulua kokopunaisessa

Nilsiäläiselle Marja-Liisa Kuosmaselle Kaikille rakkailleni -levy kuten konserttikin oli todellinen läpimurto suomalaiseen iskelmään. Seinäjoen tangomarkkinoilla häntä ei ole nähty, liekö hän sinne tosissaan pyrkinytkään. Viime kesältä on hänen toistaiseksi näkyvin meriittinsä. voitto Kiuruveden Vihreitten niittyjen iskelmäkilpailussa.

Musiikkikeskukseen hän oli pukeutunut punaiseen. Ilman tangokuningattaren titteliäkin hän hallitsi estradia ja tulkitsi vaikuttavasti, ilman suuria eleitä, edesmenneen mestarin säveljäämistöä.

Taustalla soitti Jarmo Kaijansinkon johtama noin 25-henkinen suurorkesteri, jonka soittajat oli koottu pääosin Kuopion kaupunginorkesterista. Kaikkien yhdentoista sävelmän sovitukset olivat Martti Hautsalon, joka puhallinsoittajana oli muutamassa kappaleessa nostanut puhaltimet reilusti pääosaan ohi jousien.

Hanuri, jonka ajattelemme kuuluvan olennaisesti suomalaiseen tangoon, oli äänessä vain parissa kappaleessa – nilsiäläisen Pasi Horttanaisen taiturimaisessa otteessa. Sovitukset oli tehty Kärjen itsensä hengessä, sävelmien syntyaikojen tyylejä myötäillen.

Kaikkinensa: lauantai-illan Kaikille rakkailleni -konsertti oli kuin aikamatka 1960-, -70 ja -80-lukujen Suomeen, jolloin perinteinen suomalainen iskelmä oli vielä voimissaan ja soi tansseissa ja radiossa. Suuri orkesteri, kauniit melodiat, oivat sovitukset, taitava solisti, puhuttelevat sanat; eikö siinä ole ihan kylliksi kuultavaa ja katsottavaa yhdelle illalle?

Kulttuuriteko. Kärjen perinnön kunnioitus. Valtava, arvokas työ. Ainakin näitä määreitä vilisi mielessä lauantai-iltana Kuopion Musiikkikeskuksella, kun siellä kuultiin Toivo Kärjen (1915-1992) ennen julkaisemattomia sävelmiä.

Nilsiäläinen Marja-Liisa Kuosmanen sai aarteet laulettavakseen ja kunnioittaakin laulullaan Kärjen työtä.

Kuosmasen tulkinnat ovat herkkiä, ilmavia, tunteellisia ja valoisia, aivan kuten Kärjen laulutkin. Yksitoista ennen julkaisematonta sävellystä valittiin levylle, joka julkistettiin lauantaina.

Kärjen kuoltua arkistoon jäi satoja julkaisematonta kappaletta, joista valittiin Kaikille rakkailleni -levylle yksitoista. Mukana on jenkkaa, tangoa, foksia ja sanoittajina mm. Reino Helismaa, Juha Vainio, Kyösti Timonen ja Vexi Salmi.

Konsertissa kuultiin kaikki levyn sisältämät laulut, vietiin aitoon iskelmän tunnelmaan. Kappaleet on ansiokkaasti sovittanut kuopiolainen Martti Hautsalo.

Konsertissa säestyksestä huolehti orkesteri, jossa oli soittajina oli Kuopion kaupunginorkesterin muusikoita sekä konservatorion opettajia. Kapellimestarina toimi Jarmo Kaijansinkko. Konsertin juonsi ja kappaleiden taustoista kertoi Jouko Lehtolainen.

Miksi Kärjen tuotantoa sitten voi pitää erikoisena? Miten hänen tuotantonsa eroaa nykyiskelmistä? Hän ei tyydy helppoihin ratkaisuihin, jokainen sävelmä on harkittu, siinä on sanoma, tekstin ja sävelen harmonia on saumatonta.

Konsertissa esitetty videokooste levyn äänityksestä kuvasi Kärjen ratkaisuja. Monta kertaa hyvät soittajat toteavat: "Aika paha". Sävelkuvioissa on haastetta.

Vaikka Toivo Kärki ei itse sanoittanutkaan, saattoi säveltäjä puuttua kovalla kädellä sanoittajan teksteihin, jos ne eivät istuneet sävellykseen, Kalervo Kärki, Toivo Kärjen poika, kertoo. Myös tekstin sisältö oli Toivo Kärjelle tärkeää, hän saattoi korjauttaa sanoittajalla tekstiä, jos siinä ei hänen mielestään ollut sanomaa.

Kumpi oli sitten ensin, sävel vai sanat? Kalervo Kärki kertoo, että hänen isänsä kappaleet syntyivät monella tavalla. Esimerkiksi Kerttu Mustosen kanssa yhteistyö sujui usein niin, että Kärki lähetti sota-aikaan rintamalta sävellyksiä Mustoselle, joka sitten teki sanat.

Myöhemmin Kärjelle tuli postitse usein tekstejä, joihin hänen toivottiin säveltävän laulun.

Mutta oli kolmaskin tapa. Esimerkiksi Helismaan kanssa saatettiin työstää tekstiä ja melodiaa yhtä aikaa, saman pöydän ääressä.

Kalervo Kärjen mukaan Toivo Kärki oli säveltäjänä levoton, mieleltään aktiivinen. Taskussa Kärjellä oli lappuja, joihin hän kirjoitteli mieleen tulleita melodioita ja ideoita. Parhaat niistä päätyivät sävelmän pohjaksi ja Kalervo Kärki kertookin monessa kappaleessa olevan erotettavissa, mikä oli se alkuperäinen ideanpätkä ja mikä varsinaista raakaa sävellystyötä.

Arkistosta löytyneet sävellykset olivat enimmäkseen käsinkirjoitettuja pianonuotteja sointumerkkeineen. Siksipä tarvittiin sovittaja rakentamaan kappaleet esitys- ja levytyskuntoon. Martti Hautsalo otti haasteen vastaan ja on onnistunut siinä hyvin. Kärjen henkeä noudattaen ja sopivan jazzmaisella otteella on saatu aikaan hyvät kokonaisuudet.

Levyn alulle sysännyt kappale oli Sinä lahjoitit uuden kevään. Kuosmanen esitti sen Toivo Kärki -konsertissa Nilsiässä kaksi vuotta sitten, ihastui kappaleesen ja uskaltautui kysymään Kalervo Kärjeltä mahdollisuutta levyttää Toivo Kärjen ennenjulkaisemattomia sävellyksiä. Kappale onkin tavattoman kaunis, todellinen rakkauslaulu. Pauli Salosen teksti ja Kärjen sävellys muodostavat harmonisen kokonaisuuden.

Kaikille rakkailleni tuntui konsertissa ystävänpäivään erinomaiselta valinnalta. Espanjalaiset flamencorytmit toivat ryhtiä kauniiseen, herkkään kappaleeseen. Tekstin on kirjoittanut lieksalainen Kyösti Timonen, joka on tehnyt paljon yhteistyötä Kärjen kanssa.

Tango Ole mulle kevät rakkauden kasvaa alun herkästä kevään kuvauksesta suuriin tunteisiin. Kärki on onnistunut kuvaamaan tekstin herkkyyttä ja kauneutta ilman liikaa imelyyttä.

Myös Marja-Liisa Kuosmanen on ymmärtänyt herkkyyden ja imelyyden eron. Hautsalon sovitukset tukevat Kärjen ideaa. Juha Vainion tekstiin tehty Ajatus lähtee aaltojen mukaan on ihanan keinuttava, kaunis, vie ajatukset hiljaisten aaltojen myötä merelle.

Omaan korvaan mielenkiintoisimmalta tuntui sävelmä Kuuntelen tuulta, jossa teksti on samoin Juha Vainion käsialaa. Toivo Kärjen viehtymys jazziin kuuluu tämän kappaleen teeman kehittelyssä. Puhaltimet, liekö Hautsalon sovittamana, soivat tässä erinomaisesti. Dynamiikkaerot toimivat todella hyvin.

Konsertin perusteella voi sanoa, että levy sisältää monia mielenkiintoisia kappaleita. Ihme onkin, ettei niitä ole aiemmin esitetty. Näistä muutamat varmasti nousevat iskelmätaivaan tähtien repertoaariin ja tulevat hurmaamaan ihmisiä jatkossakin.

Myös Marja-Liisa Kuosmanen vakuuttaa kyvyillään. Ennenkaikkea ihastuttaa valoisa ääni, siinä on hymyä kuten Katri-Helenalla.

Kuosmanen myös uskaltaa mennä kappaleen sisälle ja etsiä sieltä sen syvimmän merkityksen. Sen hän sitten tarjoaa kuulijalleen hellästi ja elävästi.

Nilsiäläisyleisöä oli matkaan lähtenyt kolmen täyden linja-autolastillisen verran. Arviolta nilsiäläisiä oli konsertissa kaikkiaan 250-300 henkeä. Saliin sopii kuitenkin yli tuhat kuulijaa, joten ei tapahtuma todellakaan pelkästään nilsiäläisten varassa ollut. Marja-Liisa Kuosmanen esitti konsertissa kaikki levynsä 11 kappaletta: alkaen nimikkokappaleesta ”Kaikille rakkailleni” ja päättyen optimistisesti ”Jos uskot päivään nousevaan”. Onneksi Kaikille rakkailleni kuultiin vielä encorenakin – silloin alkujännitys oli jo lauennut ja Kuosmasen ääni pääsi oikeuksiinsa. Kyseinen kappale jäi koko konsertista parhaiten mieleen tulisine espanjalaisvaikutteineen. Mutta oli niitä muitakin helmiä: parhaiten itseeni iski ”Ajatus lähtee aaltojen mukaan” – mutta ilmankos, kun sanoitus olikin Juha Vainion. Todella kaunis oli myös ”Sinä lahjoitit uuden kevään” – kappale, joka tuli nilsiäläisille tutuksi jo vuonna 2002 Mantulla pidetystä Toivo Kärki -konsertista. Silloin kaikki alkoi :Itse asiassa kyseisestä konsertista koko projekti lähti liikkeelle. Mantulla esitettiin tuolloin vanhoja tuttuja Toivo Kärjen kappaleita, mutta ensiesityksenä myös kaksi aivan tuntematonta, joista toinen oli ”Sinä lahjoitit uuden kevään”. Marja-Liisa Kuosmanen ihastui tuolloin lauluun, ja uskaltautui kysymään Kalervo Kärjeltä, voisiko tämän isän julkaisemattomia kappaleita saada laulaa levylle. Sehän passasi – ja tulos on nyt kaikkien kuultavissa. Levy onkin hyvä poikkileikkaus Kärjen musiikista: on tangoa, jenkkaa, foxia – eri vuosikymmeniltä olevia kappaleita. Musiikkikeskuksen lavalla näkyi itse solistin sekä isänsä sävellystyöstä kertoneen Kalervo Kärjen lisäksi muitakin nilsiäläisiä. Tai ainakin sieltä lähteneitä. Kuten sovitustyöstä vastannut ja konsertissa saksofonia soittanut Martti Hautsalo. Hautsalolla oli tärkeä työ rakentaa kappaleista levytyskelpoisia: sävellyksistä kun oli Toivo Kärjen jäljiltä enimmäkseen käsinkirjoitetut pianonnuotit sointumerkkeineen sekä sanat. Hautsalo täydensi Kärjen töitä säveltämällä tyylinmukaisia alku- ja välisoittoja ja rakentamalla monipuolisia taustoja. Hyvin oli mies onnistunut. Jarmo Kaijansinkon johtamassa orkesterissa olivat mukana myös nilsiäläiset viulisti Mari Koivusalo ja hanuristi Pasi Horttanainen. Muuten orkesteri koostui etupäässä kuopiolaisista muusikoista. Juonnosta vastasi joviaaliin tyyliinsä Jouko Lehtolainen, joka takasi sen ettei tilaisuudesta ainakaan kuivakkaa tullut. Itse levyn tekemiseen oli sitten osallistunut iso joukko muutakin paikallista musiikkiväkeä. Konsertissa nähtiin mukava videopätkä siitä, kuinka muusikot saivat soitettavakseen väliin hankaliakin sävelkiemuroita Ismo Pentikäisen hoitaessa Mantun studion tekniikkapuolta. Mukava huomio oli sekin, että levyllä ja konsertissa oli mukana Kärkiä kolmessa polvessa: Kalervo Kärjen pojista Jaakko oli suunnitellut levyn ulkoasun, Seppo oli tehnyt videokoosteen, ja myös Antero oli mukana videokuvaamisessa. Musiikkivideo tulossa :Kuten arvata saattaa, olivat Marja-Liisa Kuosmasen tunnelmat konsertin jälkeen väsyneet, mutta onnelliset. – On tässä takki aika tyhjä. Ja kurkku kipeä! Koko viime viikon sitkuttelin tahdonvoimalla, ettei vain flunssa iskisi – ja heti konserttia seuraavana päivänä se sitten iski! nauroi Kuosmanen todellakin hieman kähisevällä äänellä, kun tapahtumasta oli kulunut jo pari päivää. Konsertista on itse solistin korviin kaikunut vain myönteistä palautetta. – Siis kyllähän minä itse tiesin, että laulut ja sovitukset ovat hyviä. Mutta kyllä vastaanotto silti jännitti! Levystä on otettu 15 001 kappaleen painos – pitäähän tekijällekin jäädä se yksi kappale. Ja lisää suunnitelmia on muhimassa: keväällä levystä on tulossa musiikkivideo, jota Marja-Liisa tekee yhdessä Seppo Kärjen kanssa. PITÄJÄLÄINEN

Lähde: Pitäjäläinen 19.02.2004 LAULUJA LÖYTYY LAULETTAVIKSI