LAULUJA LÖYTYY LAULETTAVIKSI

Marja-Liisa Kuosmanen Kaikille rakkailleni (Tahkovahti)

Marja-Liisa Kuosmasen Kaikille rakkailleni -albumin kaikki 11 sävellystä ovat säveltäjä Toivo Kärjen aiemmin julkaisematonta materiaalia. Keskeinen myötävaikuttaja tämän jo kättelyssä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan äänitteen syntymiseen on ollut säveltäjän perikunnan edustaja Kalervo Kärki. Hän on jo vuosia toiminut aktiivisesti isänsä taiteellisen perinnön vaalijana, asiantuntijana ja toimijana monissa yhteyksissä. Kalervo Kärki kirjoittaakin kansitekstissä hienosti isänsä työstä ja toiminnasta. Hän mainitsee, että kun Toivo Kärki jäi "muodollisesti eläkkeelle vuonna 1980, [-] hänet syrjäytettiin musiikin valtavirrasta, ikään kuin suljettiin museoon". Vaikka sävellysten julkisaamisessa oli kasvavia vaikeuksia, sävelsi Kärki kuitenkin koko ajan, loppuunsa asti (hän kuoli vuonna 1992). Kuosmasen albumille päätyneet sävellykset ovat suodattuneet sadoista valmiina jäämistöstä löytyneistä, joista Kalervo Kärki tätä albumia varten valitsi ensin viitisenkymmentä. Materiaali on pääosin 1970-ja 80-luvulta, mutta mukana on joitakin vanhempiakin. Sinänsä jäämistöstä löytyi vanhimpina nelisenkymmentä sotavuosina rintamalla tehtyä sävellystä. Sanoittajina ovat Kyösti Timonen, Olavi Polvi, Pauli Salonen, Reino Helismaa, Tuula Valkama, Chrisse Johansson ja Vexi salmi. Säveltäjän jäljiltä oli - hänen tunnetun tapansa mukaan - pianonuotti sointumerkkeineen. Sovitukset on tehnyt Martti Hautsalo, ja mukana ovat jousi- ja puhallinsektiot. Satsaus on omakustannetyyppiseltä tuotantoyhtiöltä iso ja kunnioitettava. Sovittaja Hautsalo on liikkunut Kärjen tutussa sävel- ja sointimaailmassa perinnettä ja tyyliä kunnioittaen. Kuosmanen on ääniainekseltaan ja tyyliltään myös pitkän perinteen melko suora jatkaja, joka on ottanut rohkean askeleen ensilevyllään: tunnustetun mestarin ainutlaatuista materiaalia. Parhaiten hän onnistuu avausraitana olevassa nimikappaleessa (1983), jossa tunnelma ja intensiteetti säilyvät esimerkillisesti. Espanjansävyinen romanssi nousee tältä kuulemalta Kärjen myöhäistuotannon kärkipäähän. Balladeissa Kuosmanen tuntuu muutenkin olevan parhaimmillaan, sillä Juha Vainion tekstittämä " Ajatus lähtee aaltojen mukaan " (1979) on myös tasapainoinen tulkinta, kuten myös hidas beguine " Sydämes oven taa" (1984). Siinä on kuvioista vetäytyneen Tuula Valkaman teksti, ja luulenpa, että se on kyllä varhaisempaa tuotantoa kuin sävellys. Lähde: Muusikko 6-7/2004 Pekka Nissilä